Otsikko on suora ote 13-vuotiaan nuoren Instagram kuvan alta. Kuvassa hymyilee kaunis, nuori tyttö, joka näyttää onneliselta ja elämäniloiselta. Kädessään hänellä on todistus ja päällään kukallinen mekko. Kuvatekstissä mainitaan hashtagit loma, kouluohi, kesäloma, siistii. Kommentit alkavat ystävien ja tuttavien kehuilla ja positiivisilla kommenteilla jatkuen kesäloman menojen suunnitteluun. Yksi kommentti on tullut käyttäjältä, joka on kuvaton ja suojautunut yksityisen tilin taakse. Nimimerkkikään ei paljasta kommentin jättäjää. Vain kommentin sisällöstä voidaan päätellä jotain: “Tapa ittes läskihu’ra”. Tällä kommentin jättäjällä ei ole kaikki hyvin eikä kommentin vastaanottajallakaan tämän kommentin jälkeen.
Lasten ja nuorten sosiaalisen median sekä pelilaitteiden käyttö on lisääntynyt valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Yhä nuoremmat lapset saavat älypuhelimia käyttöönsä ja aina uuden älylaitteen ilmestyessä vanhemmat hankkivat näitä laitteita lapsilleen. Laitteet tuovat iloa ja ystäviä sekä saattavat sosialisoida aiemmin ujompana pysytelleitä lapsia, mutta samanaikaisesti lisäävät netissä tapahtuvaa kiusaamista ja lapsen hyvinvointia vahingoittavan materiaalin leviämistä. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja perinteisiin paperi ja kynä- ratkaisuihin nähden, mutta toisaalta sen monialaisuus voi toimia vahingoittavana etenkin lasten ja nuorten näkökulmasta.
Sosiaalisessa mediassa kaikki kirjoitettu, kuvattu tai äänitetty materiaali leviää kulovalkean tavoin. Positiivisena esimerkkinä Jounin kaupan Facebookit sivut ja Jounin tekemät postaukset sivuilleen. Jounin kauppalla, eli Äkäslompololla sijaitsevalla K-Marketilla on tällä hetkellä yli 548tuhatta tykkääjää, kun vuonna 2013 kaupasta tiesivät paikallisten lisäksi vain paikalla käyneet. Lukema on tällä hetkellä hurja ja se kasvaa päivittäin, kauppa on saavuttanut tämän näkyvyyden sosiaalisen median avulla. Tällaisten positiivisten kasvutarinoiden rinnalla kulkee kuitenkin sosiaalisen median möröt, jotka ahdistavat ja kiusaavat ihmisiä jopa itsemurhan partaalle asti. Nämä möröt ovat toisia ihmisiä, etenkin lapsia ja nuoria. Sosiaalisessa mediassa kiusaamista tapahtuu jatkuvasti. Ilkeät kommentit, feikkiprofiilit, toisten kuvien ja videoiden luvaton käyttö ja levittäminen sekä suorat tappouhkaukset ovat päivittäistä. Aamulehden kolumnissa Jantso Jokelin vertaa sosiaalista mediaa petoon, joka tulisi saada takaisin hallintaan, mutta samalla huomauttaa someyhtiöiden vallasta. Haluamme lasten ja nuorten kasvavan turvallisessa ja tasapainoisessa ympäristössä ja haluamme hallita heidän somen käyttöään. Samaan aikaan someyhtiöt kehittelevät uusia yhä mielenkiintoisempia ja koukuttavampia sovelluksia, joilla käyttäjät saadaan koukuttumaan syvemmin somen maailmaan.
Lapset ja nuoret käyttävät sosiaalista mediaa jatkuvasti. WhatsApp, YouTube, Snapchat ja Instagram ovat yleisimpiä käytössä olevia sovelluksia. Yleisestikin sovellukset tarjoavat paljon hyötyä ja iloa käyttäjilleen: uusia ystävyyssuhteita, vanhojen ystävien kohtaamista,sovellusten hyödyntämistä opiskeluissa ja tiedon hauissa sekä itselle tärkeiden asioiden tallettamisessa. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia tavata ihmisiä ympäri maailman ja antaa käyttäjilleen luvan avartaa omaa maailmankatsomustaan. Nuoret voivat löytää itselleen kumppanin sovelluksien kautta ja lapset saattavat ystävystyä helpommin ikätovereidensa kanssa tai löytää uusia mielenkiinnonkohteitaan. Somekanavat ovat helppokäyttöisiä; profiileja ja postauksia on helppo luoda ja jakaa, screenshottaamalla voi tallentaa muidenkin julkasuja.
Olen keskustellut paljon nettikiusaamisesta sukulaislapsieni sekä tuttujeni kanssa. Nettikiusaaminen on äärimmäisen helppoa ja sitä ei pidetä yhtä vakavana kuin esimerkiksi koulukiusaamista. Perusteluina tälle esitetään muun muassa fyysisen kontaktin puuttumattomus. Todellisuudessa nettikiusaaminen on yhtä vakava asia kuin kasvottain tapahtuva kiusaaminen ja joskus netin anonyymiys voi luoda tilanteista jopa raadollisempia. Fyysisellä voimalla tai iällä ei ole verkossa väliä, joten nuoremmat ja fyysisesti heikommat lapset saattavat kiusata itseään vanhempia ja fyysisesti vahvempia lapsia, nuoria ja jopa aikuisia ihmisiä. Kiusaamisen valvonta on myös haastavampaa verkossa, sillä kiusaamiseen puuttuminen on myös paljon kiusatusta itsestään kiinni: uskaltaako hän kertoa tilanteesta kenellekkään. (Haasio, 2013).
Netissä tapahtuva kiusaaminen on todella monimuotoista ja se leviää helposti. Esimerkiksi valheellisen tiedon tai kuvien levittäminen jostain toisesta ihmisestä voi jatkaa leviämistään jopa vielä vuosienkin päästä. Netissä jaetut kuvat, videot ja tekstit saattavat näkyä jopa tuhansille ihmisille ja voivat levitä ympäri maailmaa. Kuvia saatetaan muokata matkan varrella ja alkuperäinen tarkoitus kuvalla saattaa vääristyä todella pahasti. Kiusaajat saattavat kopioida ja varastaa kiusaamiensa henkilöiden kuvia, muokata näitä ja julkaista feikkiprofiileja eri sivustoilla. Tekstien muokkaaminen, niiden rajaaminen irti asiayhteyksistä ja tekstien liittäminen eri henkilön nimiin saattaa aiheuttaa todella vakavia seurauksia esimerkiksi nuorille, jotka ovat perustamassa omaa yritystään tai ehdolla esimerkiksi nuorisovaaleissa. KiVa- koulu hankkeen johtaja Christina Salmivalli pitää verkkokiusaamista samankaltaisena kuin koulukiusaamistakin, tämä tapahtuu vain verkkoympäristössä. ” – Jotakuta pidetään pilkkana ryhmässä, suljetaan kokonaan ryhmän ulkopuolelle tai jaetaan keksittyjä tai todellisia ikäviä juttuja, joilla vahingoitetaan toisen mainetta. “, Salmivalli toteaa. (Savon Sanomat, 25.08.2017).
Nettikiusaaminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa jopa ihmisen itsemurhaan tai sen yrittämiseen. Jokainen kiusaaja jättää kiusaamaansa henkilöön aina jäljen. Vaikka kiusattu olisi vahva ja kestäisi henkisesti kiusaajan laukomat kommentit, antaisi kiusaajan kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ilkeät sanat satuttavat aina ja etenkin toistuvuuden kautta kiusattuun jää pysyvät jäljet. Vakavasti kiusattu saattaa sairastua mieleltään ja joutua loppuelämänsä elämään kiusaamisen aiheuttamien traumojen ja pelkojen sekä riittämättömyyden tunteen kanssa. Kiusatuksi joutumisesta jää pysyvät arvet ihmiseen iästä riippumatta ja kiusaaminen vaikuttaa ihmisen kehitykseen hyvin monilla eri tavoilla. Kiusaaminen voi aiheuttaa todella monenlaisia muutoksia ihmisessä. Ihminen voi kokea erilaisia tunnetiloja kuten pelokkuutta, itseinhoa ja hänen aggressiivisuutensa saattaa kasvaa. Tavallisia ovat myös kokemukset psykosomattisista stressioireista kuten unettomuudesta, kiputiloista ja syömishäiriöistä. Kiusaaminen vaikuttaa näkyvästi henkilön sosiaaliseen toimintaan; hän saattaa vältellä ja jopa pelätä toisten ihmisten seuraa, hän ei kykene luomaan sosiaalisia suhteita kiusaamisen ja petetyksi tulemisen pelossa ja nämä esimerkiksi lapsuusiässä koetun kiusaamisen oireet voivat näkyä yhä aikuisiän työelämän ja seurustelusuhteiden luomisessa. Kiusaamisen seuraukset voivat täten olla sekä välittömiä että pidempiaikaisia.
Nettikiusaamiseen on kehitetty sivustoja ja työkaluja, joilla sitä pyritään karsimaan ja tilanteisiin puuttumaan. Valvontaa on lisätty lisääntyneen kiusaamisen vuoksi ja myös kiusaamiseen ehkäisyyn on panostettu. Lapsille ja nuorille kerrotaan koulun lisäksi myös kotona nettikiusaamisesta, mitä se on ja millaisia vaikutuksia nettikiusaamisella on. Sovelluksien ylläpidoissa ollaan herätty kiusaamiseen ja väärinkäytöksiin ja esimerkiksi Australiassa on asetettu uusi laki, joka velvoittaa sosiaalisen median yrityksiä kitkemään väkivaltaista ja vastenmielistä materialiaalia, jota mediassa leviää(Satakunnan kansa, 4.4.2019) . Facebook on myös tarkentanut omia sääntöjään ja sieltä löytyykin nykyisin Kiusaamisen ehkäisykeskus, joka jakaa vinkkejä kiusatuille, vanhemmille ja opettajille. Vaikka kiusaamista vastaan ollaan pyritty astumaan voimakkain keinoin, kiusaamisen muodot ovat kehittyneet yhä viekkaammaksi eikä esimerkiksi poliisin resurssit riitä ratkaisemaan kaikkia tapauksia vaan usein kiusaaja pääsee kuin koira veräjästä. Monessa tapauksessa kuitenkin kiusaaja ja kiusattu tuntevat toisensa, joten tällöin vanhempien ja mahdollisesti opettajien tekemät ratkaisut ja toimenpiteet ovat hyvin merkittäviä tilanteen ratkeamisessa.
Alla olevaan kuvaan olen listannut erilaisia keinoja nettikiusaamisen hallintaan. (Pieni kirjoitusvirhepaholainen jäänyt kuvaan.. “Ota screenshot kiusaajan laittamista kuvista/viesteistä”, näitä voidaan käyttää todistusaineistona.
Muutama artikkeli kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa sekä kiusaamisen vaikutuksia myöhempiin elämänvaiheisiin:
https://www.is.fi/digitoday/art-2000005349512.html
https://www.is.fi/terveys/art-2000001271064.html
https://yle.fi/uutiset/3-10480259
https://yle.fi/uutiset/3-10480261
Tässä artikkelissa olevassa videossa lukiota käyvä Riikka kertoo oman tarinansa nettikiusaajien ympäröimänä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/03/tapa-ittes-vitun-majava-veda-ittes-jojoon-riikka-vei-nettikiusaamisen-oikeuteen
Lähteet:
Haasio Ari, 2013. Netin pimeä puoli. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Nettikiusaaminen-on-yleistym%C3%A4ss%C3%A4/1033023
https://www.satakunnankansa.fi/a/713f3aff-b271-45b2-9112-829c3d66cabf
https://www.facebook.com/safety/bullying/
https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/poliisit_sosiaalisessa_mediassa
Hyvinvointi ja osallisuus – Tiimi 7 